Tämä päivä ei ole ollut sikäli tavallinen päivä, että se on mennyt enimmäkseen makoillessa ja nukkuessa.
On minulla ikäväkin.....jotain.....tai niinkuin aiemmin olen maininnutkin kun yhdeltä pikku pojalta kysyttiin, että mitä hän kaipaisi, johon pikku poika vastasi, että sellaista "nahkajeesusta", jonka syliin tai kainaloon saisi mennä. Raukka kaipasi turvallista ihmistä lähelleen.
Sitä minäkin olen tänään kaivannut ja eilenkin.
Välillä tulee näitä aikoja, jotka tuntuvat niin tyhjiltä, pelottavilta ja masentavilta.
Mistä jamiksi ihmeessä nuo tunteet tulevat, pysyisivät poissa en tahdo niitä. Tahdon olla vahva, koska on pakko selvitä yksin niistä hetkistä, kun ei aina ole "kuka lohduttaisi nyytiä"- ihmistä paikalla.
*halaus*
VastaaPoistaSamoja tuntemuksia joskus täälläkin
Kyllä syöpäsairas saa olla välillä heikko ja haluta syliin, aina ei tarvitse olla vahva ja urhea.
VastaaPoistaLämmin halaus täältäkin.
Ja olkapää - ne minunkin ovat menneet omille menoilleen ja yksin jännittelen lääkärille lähtöä.
Kerrohan sitten Leena kuulumiset.
VastaaPoistaOlen hengessä mukana
Lähetin juuri rukouksia puolestasi Taivaan Isälle.
VastaaPoistaSiunausta ja voimia, rauhaa ja levollisuutta.
Kuten lupasin kysyä: no, mittees kuuluu?
VastaaPoistaKuten lupasin kysyä: mittees kuuluu?
VastaaPoistaIhan täällä on samaa ikävää. Tänäänkin olen itkenyt ikävääni. Jeesusta mä ikävöin. Hänen ilmestymistään. Minäkin yritän muistaa sinua rukouksin. Sinä tunnut olevan nuori vielä. Jumala sinua rakkaasti siunatkoon ja parantakoon. Lämmin hali. Mamselli.
VastaaPoista