Ei paniikit loppuneet:(
Käytiin tuossa ihan lähellä kaupassa.Matka meni ok, mutta kaupassa se sitten tuli. Tuli hätä, kuolemanpelko, heikotus. Olin varma, että kohta pettää jalat alta.
Herra kuinka kauan vielä minun pitää kokea näitä? Itkisin jos pystyisin;(
En kestä tätä enää, että koko ajan täytyy pelätä kun johonkin lähtee.Ja tytölle en pysty sanomaan tai ilmaisemaan kun kohtaus tulee, sillä tyttö kärsii siitä, että hänenkin täytyy silloin pelätä milloin äidille tulee kohtaus.
Auta rakas Jeesus, pranna minut tästä vaivasta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
2 kommenttia:
Voi, kun olen sanaton! :-(
En osaa muuta kuin rukoilla puolestasi. Toisaalta se onkin aika paljon....
Siunausta ja varjelusta viikonloppuunne!
Kiitos rakas sisko! Rukousta tässä tarvitaankin.
Lähetä kommentti