Nyt on labra ja sos.hoitaja reissu käyty ja nukuttukkin sen päälle. Huomenna sitten menen sinne lääkäriin - jänskättää. Haavaa en ole tälle päivälle kerennyt vielä suihkuttaa, mutta kunhan tuo tyttö saa päänsä värjätyksi niin sitten on haavojen vuoro saada pehmitystä.
Kissa kaarti rauhoittui (tytön blogissa onkin niistä kuvia).
Huomista tässä on lähinnä tullut mietittyä (alkavatko hoidot heti vai milloin,ym.) nyt osaan ja ymmärrän kysyä asioita, joita en hämmennykseltäni ymmärtänyt/hoksannut kysyä.
On myös sellaisia asioita, joita tekisi mieli kysyä, mutta uskallanko kuulla vastauksen? Siinäpä vasta kysymys. Ainahan ihmistä kiinostaa annetaanko 5 kuukautta vai 5 vuotta aikaa.
Nämä asiat nyt pyörivät väkisin mielessä, koska huominen on kuitenkin niin jo lähellä - se huominen mitäolen jo kauan odottanut.
3 kommenttia:
Pidän peukkuja huomiselle, että saisit rohkaisevia tietoja.
Kiitos, sillä kuoleman tuomiota en halua kuulla!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Huominen on ihan kohta.
Olet, Marja vähän väliä ajatuksissa ja rukouksissa, huomennakin.
Turvamme on Ikiaikojen Jumala.
Hänessä on voimamme, rauhamme, kaikkemme.
Ole siunattu!
Lähetä kommentti