torstai 16. heinäkuuta 2009

Siunausko?


Herra, miksi tunnen, että tällä minun sairaudellani on jokin siunaus. Mietin ketä tapaan, voinko antaa tapaamilleni ihmisille lohdutusta tietämättäni, entä läheiseni vetääkö tämä sairauteni heitä yhtään lähemmäksi sinua, kasvattaako se heitä ihmisinä?


Osaanko lohduttaa samassa tilanteessa olevia tai sitä pelkääviä? Mikä on kaiken tämän perimmäinen tarkoitus.


Monia olen tavannut, oudommatkin ihmiset ottaneet yhteyttä, käyneetkin. On rukoiltu ja oltu rukoilematta, on ollut 2 ihmistä läsnä toisiaan varten - lohduttaakseen, käydäkseen läpi omia menneitä kipuja - peilanneet itseään minua vasten saadakseen vastauksia.


Kerro Herra, kerro! En halua ottaa vaan antaa, sillä antaessaan myös saa. Sillä lohdutuksella millä minua on lohdutettu, sillä lohdutuksella voin utse lohduttaa toista, antaa pyyteetöntä tukea, sen verran kuin minä nyt vajavaisena voin antaa.


Mutta Herra tiedän, että sinä olet kanssani ja annat minulle ne sanat, jotka sopivat juuri siihen hetkeen.


Minä kiitän sinua maan ja taivaan Herra, joka olet kaiken luonut ja pidät kaiken koossa sanallasi.Ylistys ja Kunnia kuuluu yksin Sinulle - kaikesta.



post signature

1 kommentti:

AAMU kirjoitti...

Voi hyvin tänäkin päivänä.