Yksinäisyys.

"Kaarlo Sarkia"

Yksinäisyys palvelee,

Jumalan tarkoituksia. Jumalan ihminen kasvaa juuri yksinäisyydessä. Jeremia 23:22 sanoo: "Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään." "Neuvottelusta" käytetään hepreassa sanaa "sood" eli "salaisuus". Salassa tapahtuva seurustelu Jumalan kanssa avaa ajatteluumme uudet ulottuvuudet. Ehkä meitä tahdotaan johtaa juuri siitä syystä yksinäisyyteen. Mooses joutui käymään 40 vuotta erämaakoulua ennenkuin hän kelpasi valitun kansan johtajaksi.
Yksinäisyys ei ole koskaan helppo asia. Kuitenkin Jeesus rakasti yksinäisyyttä. Hän saattoi mennä veneellä "autioon paikkaan, yksinäisyyteen". "Hän nousi vuorelle, yksinäisyyteen, rukoilemaan." Ja hän vei opetuslapsensakin "korkealle vuorelle yksinäisyyteen". Ensin yksinäisyys ahdistaa. Lopulta kuitenkin huomaamme, että yksin ollessamme emme olekaan yksin. Yksinäisyydestä tulee ystävä. Aivankuin auton akku voidaan ladata uudelleen, kun se on menettänyt tehonsa kovassa käytössä tai kylmässä, samoin uskovankin tulee latautua. Tämä uusi varautuminen tapahtuu juuri yksinäisyydessä. Ja siihen tarvitaan aikaa.
Jeesus Kristus koki yksinäisyyden lisäksi myös hylätyksi tulemisen. Hänet vietiin kärsimään "ulkopuolelle leirin". Ja hän joutui huutamaan tuskissaan: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit." Hänet hylättiin, jotta meidät hyväksyttäisiin. Siksi jokainen itsensä hylätyksi tunteva saa katsoa Häneen. Ja hän sanoo meille: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä." Ystävä. Hyväksythän yksinäisyytesi.