maanantai 9. marraskuuta 2009

Menneet päivät.


Menneet päivät ovat olleet aika masennuksen täyteisiä. Olen yrittänyt pohtia mistä saisin iloa mielialaani. Tänään olen saanut luettua jonkin verran raamattua ja se on hiukan nostanut mieltä.Yhtään oloani ei ole helpottanut tieto ensi torstaista, jolloin taas syto kuurin aika K-Pohjanmaan syöpäpolilla.
Kipua on siis tiedossa - taas. Toivottavasti saan nukuttua hoidon aikana, niin se menisi nopeammin.
Viime päivinä olen ollut aika sanaton ja nytkin sanat tahtovat loppua kesken - vaan ei sanoja aina tarvita.
Yritän luottaa koko ihmis mielelläni Jumalaan, että Hän kantaa minua  - jokapäivä vaikka ei aina siltä tunnukkaan. Eli tuntu miltä tuntu ja näytti miltä näytti - periaatteella tässä porskutetaan päivä kerrallaan eteenpäin.

Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".  Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"

Olemme herkästi niin kuin Pietari - hän katsoi olosuhteisiin kun oli pitänyt katsoa Jeesukseen ja siihen kuka Hän on - Hän on myös olosuhteiden Herra Läpi taivasten kulkenut Jeesus Kristus Jumalan Poika, jonka sana varastoon mahdoton- sana ei kuulu.
Luottakaamme siihen kun myrsky käy, että Hän meidät nostaa ja pelastaa.

kotisivuille.fi

6 kommenttia:

Leen@ kirjoitti...

Olit nyt oikea Jumalan enkeli kun kirjoitit tänne nuo sanat. Kiitos. Tänään on ollut minullakin kyynelten päivä, katso Kristukseen, tämä viesti lohdutti.

Johanna Laakso kirjoitti...

Amen! Marja olen iloinen tästä postauksesta. Vaikka en tietenkään iloitse siitä, että olet alakuloinen ja tunnet olosi masentuuneeksi. Mutta olen iloinen siitä, että olet kaikesta huolimatta pystynyt kiinnittämään katseesi Jeesukseen! Hän arvostaa asennettasi ja tulee varmasti vastaamaan siihen! Ja tuo päivä kerrallaan on jotakin, jota meidän kaikkien tulisi muistaa vaikeina aikoina. Ja hyvinäkin aikoina.
Ole siunattu, muistan sinua rukouksissani ♥

Marja kirjoitti...

Niin silloin kun ympärillä myrskyää ja pelko nostaa päätään niin olisi epäinhimillistä olla tyyni ja säikähtämätön.
Mutta kun katson Jeesukseen ja Hänen lupauksiinsa niin ainakin minua helpottaa.
Kuinka monissa koettelemuksissa Jeesuksen seuraajat aikoinaan joutuivat kulkemaan, mutta heillä oli luja luottamusJumalan varjeluksiin, siunauksiin jalupauksiin, joiden voimalla he jaksoivat jatkaa ja olla toivoa täynnä.
Esim. Job mitä hän sai kärsiäkkään.Joskus tuntuu, että itsekkin on kuin Job, joka ruukun palasilla raapii paiseitaan,mutta siltikään Job ei luovuttanut vaan uskoi.

Kata kirjoitti...

Voi Marja,sinä olet ihana.Muistan sua rukouksin.Muakin on nyt jostain syystä itkettänyt illalla.Sun kirjoituksesi vahvisti minunkin luottamustani Jumalaan!
Meillä on elävä Jumala ja hän on sinun kanssasi jokaikinen hetki,jopa huomennakin.Muista sinulla on täällä ystäviä,jotka ajattelevat sinua
lämmöllä,siunauksin:Kata

Marja kirjoitti...

Kiitos Kata! Nyt kello on 8.17 ja poika tulee viemään minua 9:ksi polille.
Jeesuksen kaalliissa nimessä pelko ja kipu pois.

Kata kirjoitti...

Hei Marja,kuinka jakselet?
Siunattua illanjatkoa ja yötä!♥