lauantai 18. heinäkuuta 2009

Olenko valmis?


Itse olen joutunut tämän asian eteen, koskaajoittain minulle tulee tunne, että kelpaanko Jumalan valtakuntaan jos joudun jättämään tämän ajan ennen aikaisesti.


Apostoli Paavalin, muun UT:n ja koko Raamatun perusajatus on, että syntinen ihminen pääsee Jumalan yhteyteen eli hänet vanhurskautetaan yksin uskosta (Room 1:17; 3:28; 4:5; Apt 13:38-39: Gal 2:16).
Emme voi saada syntejämme anteeksi emmekä vanhurskautua Jumalan edessä omilla ansioillamme, teoillamme emmekä hyvitystöillämme, vaan saamme synnit anteeksi ja meidät vanhurskautetaan Jumalan edessä armosta Kristuksen tähden uskosta, kun uskomme, että Kristus on kärsinyt meidän edestämme ja meille hänen tähtensä annetaan synnit anteeksi ja lahjoitetaan vanhurskaus ja ikuinen elämä. Kun uskomme, että meidät otetaan armoon ja syntimme annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on hyvittänyt syntimme. Tätä uskoa Jumala pitää edessään vanhurskautena ja lukee sen hyväksemme.


post signature

3 kommenttia:

Nurkkalintu kirjoitti...

Tuon, otsikossa esittämäsi kysymyksen meidän jokaisen pitäisi tehdä aamuin illoin, silloinkin, kun elämässä kaikki näyttää päällisin puolin olevan hyvin.
Meidän on hyvä olla aina valmiina lähtöön, sillä emme tiedä päiviämme.

Marja, sinulla on hyvä osa, sillä olet antanut elämäsi ja itsesi Herralle.
Meillä ei ole mitään lisättävää Jeesuksen sovitustyöhön.
Kiitos, rakas Jeesus kaikesta, minkä teit puolestamme!
Kiitos, rakas Isä Jumala Pojastasi Jeesuksesta!

AAMU kirjoitti...

Minä olen ajatellut yksinkertaisesti ja helposti, kun en uskontoa tunne:

Jos Jeesus lupasi lyhyeksi jääneen tapaamisensa perusteella vieressään ristiinnaulitulle paatuneelle ryövärille paikan taivaassa, niin miksei pelastus olisi mahdollinen muillekin. Oleellista kai on, että ryöväri pani (epä)toivonsa Jeesukseen, hänellä ollut enää muuta kuin vain hävittävää – “Muista minua, kun tulet valtakuntaasi.”

Samalla tavalla Jumala lupaa ihmiselle: “minä suojelen hänet, koska hän tuntee nimeni” (Ps 91).

Marja kirjoitti...

Nurkkis aamu, kiitos sanoistanne ne elvyttävät ja lohduttavat.