Mielenkiintoinen päivä.

Päivä on ollut mielenkinntoinen. Aamulla soitin syöpäpolille ja koska tuo "mahatauti" ei ala hellittää päätimme jättää jälleen lääkkeen tauolle 4 päivää ennen varsinaista taukoa. Lääkäri sitten miettiköön uutta lääkettä ja tuloksetkin ovat siihen mennessä Oulusta tulleet.

Kello 13 meninkin sitten erään ystävän lasten huoltajuus käsittelyyn käräjäoikeuteen kuultavaksi. Siellä vierähti kello 17 asti.Saa nähdä miten käy. On se harmi kun lapset joutuvat kiistakapuloiksi. Ja vieläpä sen ikäisenä, että ovat jo kuultavassa iässä. Mutta tämä yhteiskunta ei aina toimi järjen mukaan vaan sen mukaankuka milloinkin on puikoissa. KUULUTAN INHIMILLISYYTTÄ - MISSÄ OLET?

Kotiin tultua kauppaan tytön kanssa, pientä touhua ja tässä sitä sitten ollaan.

Jäätelöäkin ostin ihan sen uhallakin, että vatsa menee sekaisin - saahan sitä joskus hemmotella saahan.

Kirppari vetäisi taas puoleensa, mutta katsotaan nyt. Onkohan mulla kirppisaddikti - voi olla, mutta monesti sieltä saa ihan pilkka hintaan muutamalla centillä hyvää tavaraa ja käyttökelpostakin vielä.

Tytöllä vähän yskää ja nuhaa - vickkiä laitoin kaulalle ja rintaan - ei kuulu enää yskimistä.

Tsuppaduijaa.

Mitäs tänään - tänään on vain oltu - siivottu ja muutenkin on ollut seesteisin päivä pitkiin aikoihin.

Niin kuin Leena kirjoitti syöpä on taistelua, mutta erävoittojakin saavutetaan ja niitä on erilaisia (Leenalla nyt omansa ja minulla omani ja jollain toisella omansa).

Tänään minun erävoittoni oli, että saatiin siivottua, tänään minun erävoittoni oli, että mieli on seesteinen, rauhallinen, iloinen, hetkittäinen jopa onnen tunne häivähtää jossain horisontissa - ihanaa voi olla elämä kun sen oikein oivaltaa.

Mac Donalds

Jopa rupeaa ramaisemaan. Vointi on ollut hyvä. Käytiin pitkästä aikaa mäkkärissä ja jäseniinhän se meni. Nyt pitäisi vielä jaksaa sinniä ainaski 10 asti ennenkuin menee nukkumaan, ettei herää aamu yöstä pyörimään.

Tuntuu kuin syövästä ei olisi tietoakaan vain lääkkeen otot muistuttavat siitä - ihmeellistä. Moni meillä käynyt ajattelee tosiaan minun olevan täysin kyvytön mihinkään, mutta tulevat sitten huomaamaan, että tuossahan tuo on niinkuin ennenkin. Tosin tänään jouduin ottamaan 1 ylimääräisen pahoinvointi lääkkeen, mutta se meni sillä ohi. En ole kyvytön, mutta välillä väsynyt liikaan vieras määrään tai ei nyt siihenkään, mutta siihen jos vieraat istuvat kauan, niin en jaksa pitää seurustelu mentaliteettia päällä.

Tänään ei ole paljon ihmisiä käynyt, mutta olleet sitäkin kauemmin - ihan mukavaa, että käyvät kun vain muistaisivat, etten jaksa seurustella pitkään.

Nyt olen väsynyt ja jatkan huomenissa kirjoittelua jos jotain tulee mielenpäälle - joskus pää on tyhjä.

Eka satsi ohi.

Huomen päivää jokaiselle säädylle!

Eilen olin sitten eka tiputuksissa.Olo muuton ihan ok, mutta kädet ja jalat ovat kylmän arat ja välillä neulottuneen tuntuiset(kuuluu asiaan). Esim. jos otan jääkaapista voirasian, jossa on voiveitsi päällä, niin se voi veitsi on JÄÄTÄVÄN kylmä eli hanskat kädessä jääkaapille. Kylmää vettä ei kärsi juoda, eikä varsinkaan ottaa tabletteja sen kanssa koska se tuntuu kuin tabletit juuttuisi kurkkuun vaikkei ne juutukkaan. Pahoinvointia ei ole ollut ainakaan vielä onneksi. Tosin otan pahoinvointi lääkkeen n. ½-1 tuntia ennen varsinaisen lääke satsin ottamista.

Tästä sitä nyt lähdetään sitten vain eteenpäin. Lääkitys on kova 3 sytostaatti lääkettä aamuin illoin a'500mg per tabletti.

Eilen tultuani nukuin enkä konetta edes jaksanut avata.

Tänä aamuna oli pieni masennus hetki, että tätäkö tämä nyt sitten on (seuraa kelloa milloin otat lääkkeet, milloin mittaat verenpaineen, milloin pystyt mitäkin tekemään)

Saatan palata saitille illemmalla, jos jaksan ja tulee jotain purettavaa mieleen. Kuulemisiin. Kokkola vaikenee hetkeksi.

Se huominen oli tänään.

Ote kirjasta: Selviytyjän matkaopas
Täysin yllättäen, ilman ennakkovaroitusta,elämän lahja. Otti ja karkasi kuin koira narusta. Salaa ja epäreilusti.

Tänään oli suunnitelu päivä lääkärin luona ja hoitajan luona kuulemassa ohjeita ja saamassa materiaalia.
Ensi torstai olisi 1.hoito päivä, jos haava on pysynyt tikkien oton jälkeen kiinni.

Aikasta rankat hoidot tuntuu tulevan. Kaikkia pesäkkeitä ei luvannut 100 varmasti pois ja harvoin kuulemma saadaan edes niin, että voitaisiin leikata myöhemmin. Mutta hautapaikkaa ei kuulemma tarvitse varata vaan tauti pysyy kroonisena ja sitä hoidetaan sen mukaan sitten.
Tietysti pyrkimyksenä on saada kaikki pesäkkeet pois maksasta.

Itseään pitää nyt vain hoitaa erityisellä huolellisuudella (esim. haavaumat,flunssat, ihon rasvaus myös kynnet ja muut tulehdukset olisi pysyttävä pois)

Olenko valmis?

Itse olen joutunut tämän asian eteen, koskaajoittain minulle tulee tunne, että kelpaanko Jumalan valtakuntaan jos joudun jättämään tämän ajan ennen aikaisesti.

Apostoli Paavalin, muun UT:n ja koko Raamatun perusajatus on, että syntinen ihminen pääsee Jumalan yhteyteen eli hänet vanhurskautetaan yksin uskosta (Room 1:17; 3:28; 4:5; Apt 13:38-39: Gal 2:16).
Emme voi saada syntejämme anteeksi emmekä vanhurskautua Jumalan edessä omilla ansioillamme, teoillamme emmekä hyvitystöillämme, vaan saamme synnit anteeksi ja meidät vanhurskautetaan Jumalan edessä armosta Kristuksen tähden uskosta, kun uskomme, että Kristus on kärsinyt meidän edestämme ja meille hänen tähtensä annetaan synnit anteeksi ja lahjoitetaan vanhurskaus ja ikuinen elämä. Kun uskomme, että meidät otetaan armoon ja syntimme annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on hyvittänyt syntimme. Tätä uskoa Jumala pitää edessään vanhurskautena ja lukee sen hyväksemme.

Hautovaa pitelee.

Kylläpä on hautova ilma. Yön on satanut ja vieläkin vähän ripsottelee vettä. Kunnon ukonilma tekisi nyt terää. Ikunnan auki pitäminen ei auta yhtään kun ei tuule.

Aika tulee pitkäksi, vaikka tuossa tytön kanssa vähän kaappeja siivoiltiin,mutta ei siinäkään kauaan mennyt.

Ja huomenna on sitten se lääkäri - hyvä juttu - kyllä sitä on tässä odoteltukkin. Toivottavasti ei kuitenkaan mitään sellaista tietoa tule, jota en jo ennestään tietäisi - se olisi taas uusi järkytyksen paikka. Onneksi yksi läheinen tuttava lähtee henkiseksi tueksi ja kuskiksi.

Voimia toivon jokaiselle syöpää sairastavalle - vaikka se olisikin vaikeaa välillä,niin pitäkää lippu korkealla.

20.päivä leikkauksesta.

Uuvun, pelkään, jos luet eilisen tekstin, niin tämä päivä on samanlainen ja alkanut samanlaisesti.

Erotuksena on, että jään yksin muutamaksi päivää!!!!!!!!!!!!

Toivottavasti Taivaan Isä näkee hätäni ja tuo ratkaisun.

Viime yö meni niinkuin tässä on nyt muutama yö mennyt eli en saa nukutuksi. Viime yönä yritin tehdä sudokuristikkoa klo. 3 asti yöllä- ei auttanut.

Jossain vaiheessa olen sitten nukahtanut, mutta herännyt jo sitten ennen yhdeksää.

Jumala miksi, miksi - vaikka yöt valvoisinkin, niin ota tämä paniikki pois, se on niin pelottavaa!!!!!!!!!!

Kuinka kauan Herra sinä koettelet minua ylimääräisellä? Anna vapautuksen tulla paniikeista ja turhista peloista.

Taas rassaa.

Ajatukset kulkee taas omia teitään. Syöpä, syöpä, ei jaksaisi aivan ajatella vain sitä. Haluaisin jo ajatella jotain muuta, mutta ei. Itsepintaisesti tuo asia pyörii vain mielessäni ja siinä mitä tulevaisuus tuo - leviääkö se ja mitäs sitten.

Toki tiedän uskovana, että Jumala pitää minusta huolen, mutta olen vain ihminen ja siksi ajattelen. Jonkin verran väsyttääkin vaan ei malttaisi nukkuakaan. Haluaisin lukea, mutta en pysty keskittymään. Haluaisin tehdä ja puuhastella, mutta siihen en vielä kykene. Onneksi helle vähän helpotti.

Taidan sitten kuitenkin ottaa nokkaunet - ehkä, en tiedä.

16.päivä

On ollut hieman hankalaa haavan kanssa ja erityisesti navan kohdan. Tikkien poiston jälkeen haava hieman aukesi ja erittää. Kävin toissa iltana tk:ssa näyttämässä sitä -puhdistus ja sidetaitos päälle.

Käynnin jälkeen myös pallea oikealta puolelta on ollut kipeä kun istuu tai makaa mutta ei seisaalta tai jos tiettyyn kohtaan hieman painaa vaikka peukalolla. En tiedä miksi, olisiko lihakset niin jännityksessä - hermoilija tyyppi kun olen.

Nyt jostain syystä on astunut pelkokin mukaan kuvioihin juuri noiden yllä mainitsemieni oireiden vuoksi.

Moni on vakuuttanut, että ota nyt vain rauhallisesti, kyllä se siitä. Ja hermoilu tuskin auttaa paranemista.Mutta minkäs voit jos on hermoilija niin on hermoilija.

Paljon auttaisi, jos olisi aikuisia ihmisiä ympärillä, sitä ikään kuin taantuu lapsen tasolle ja kaipaa aikuista seuraa, joka hoitaa ja puhuu järkeä.

Rakas Jumala tule ja auta taas lastasi, sillä muuta turvaa minulla ei nyt ole.