lauantai 22. elokuuta 2009

Itkettäisi.

Tuo alla oleva kuva kuvaa hyvin sitä tunne myrskyä sisälläni.


Mitäs tänään, järki sanoo taas yhtä ja tunne toista ja minä taistelen siinä välissä. Tekisi mieli taas itkeä, mutta en halua huolestuttaa tyttöä. Toisaalta siksi ei itkukaan tule, pidättelen sitä. On yksinäinen ja avuton olo.



Tiedän, että tämä on normaalia, mutta toisaalta en jaksa kamppailla tuota tietoa vastaan.



Mitä siis teen, kirjoitan sen tänne. En keksi mitään mikä piristäisi oloa. En jaksa tarttua edes kotitöihin, enkä haluaisi vaatia sitä tytöltäkään, onhan hänelläkin koulusta vapaata ja halu tehdä tai mennä jonnekkin - mutta minä en jaksa.


Pahoinvointiin otin lääkkeen - onneksi lievään tosin, mutta en halua sen tulevan täysillä päälle.



Te kaikki olette ihania, kun jaksatte kannustaa minua. Kiitos erityisesti Nurkkalinnulle, Leenalle, Millan edellisen postauksen kommenteista. Ja teille kaikille muillekkin myös Aamulle ja monille muille kommentoijille - olette arvokas luonnonvara.











kotisivuille.fi

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

en tiedä minäkään miten sinua piristäisin.mutta tuttu tunne on tuo silloinko taistelin masennuksen kanssa.aina sitä vaan se elämä jotenkin eteenpäin meni ja aivan joku ihan pieniki asia voi joskus piristää.toivottavasti se voisi olla vaikka tämä viesti.jos huomenna jaksettais mennä sanan kuuloon centeriin luulisin että se piristää oloa kun näkee muitakin ihmisiä.soitellaan huomenna t.minttuska

Marja-Liisa kirjoitti...

Katsellaan. Tultiin just mummolta. Saatiin päivän muona annoskin siellä nautittua.

AAMU kirjoitti...

Voi, ei noille alamäkivaiheille tahdo voida mittään. Tulevat -- ja sitten menevät. Masentavia, yhtä kaikki. Tsemppiä sinulle, Marja.

Anonyymi kirjoitti...

tämän linkin takana kaikkea mukavaa. www.armo.info

Nurkkalintu kirjoitti...

Vuorokaudessa, jokaisessa, on ne 24 tuntia ja niihin ehtii kertyä monenlaisia tunteita. Isä Jumala näkee ne kaikki vivahteet ja on lohdullista, ettei meidän tarvitse Hänelle teeskennellä.

On lupa itkeä. Juttele tyttäresi kanssa itkemisestä ja siitä, ettei hänen tarvitse huolestua, jos sinua välillä itkettää. Itku monesti hoitaa ja helpottaa oloa. Tyttärelläsikin on lupa itkeä.

Tämäkin päivä on kohta paketissa ja saamme aloittaa uuden päivän Herraamme Jeesukseen luottaen.

Mukavaa, että jaksoitte käydä mummolassa.
Hyvää yötä!
Siunausta, voimia ja Jumalan rauhaa pyhäpäivään!
((halit))